Olen törmännyt usein siihen missä ihmiset ei yksinkertaisesti usko minun sairastavan mitä erilaisempia sairauksia. Sanovat että sähän näytät ihan terveeltä. No niin varmaan, näytän terveeltä koska piilottelen asioita.
Vain lähimmäiset, hoitajat ja tärkeät ystävät tietää minun oikean tilan. Suurin osa sairauksistani on psyykkisiä (myös vaikeita), eikä näin näy ulospäin. Moni lääkäri on sitä mieltä että ei herranjumala "eihän sulla saa olla niin paljon diagnooseja", sitte ne lekurit huomaa että eipäs pysty poistaa diagnooseja kun täytän vahvasti monen sairauden kriteerit.
Ulospäin näkyviä sairauksia on lähinnä jalkojen ongelmat, välillä pahemmin, välillä vähemmän. Selkä ollut huonossa kunnossa ajoittain '09 lähtien, tällä hetkellä kuitenkin ihan tyydyttävässä kunnossa aikoihin.Minulla on korkea kipukynnys.
Hoitajat täällä hoitopaikassa miss asun niin tuntevat minut hyvin ja tietää milloin mulla on huono olla tai johonkin sattuu.
Pyrin aina käymään samalla lääkärillä juuri sen takia että hän tuntee mut hyvin ja tietää huomata pieniä merkkejä minusta jos jotain on vikana. Jos tuntuu ettei jalka pysy alla ja se on niin kipeä, niin saatan sanoa hänelle "nojoo, täs ollu jalka taas kipeä, pitäis varmaa tehdä jotain": Sitten kun hän kattoo mun kävelytyyliä, huomaa että jotain on nyt vikana.
Koska olen ihmisille ystävällinen, tunnen itteni erittäin vaivaantuneeksi jos pitää lääkäriin mennä. En vaa voi sille mitään että olen tällainen "juu"- ihminen.
Löysitkös itsesi tarinasta?
Nöpö kissa
