Olen aisteiltani hyvin yliherkkä. En kestä kirkkaita valoja, en kovia ääniä, korkeita ääniä en kestä. Ihmisvilinän keskeltä palaan tyytyväisesti omaan huoneeseen hiljentymään.
Joihinkin paikkoihin pitää mennä vain tiettyyn aikaan, esim kaupassa käyn päivällä jolloin ei ole paljoa ihmismassaa liikkeellä, eikä ihmiset hengitä niskaan jonoissa. Minua ärsyttää jos joku ihminen tulee liian lähelle, ensin huomaan hengityksen ja sitten se hengitys haisee pahalle, yök.
Vilkkaissa paikoissa väsyn herkästi koska aististimulaatio on liian voimakas. Olen liittänyt aistiyliherkkyyteni adhdseen, koska useilla adhd ihmisillä on myös aspergerin piirteitä, joillakin jopa diagnoosi adhdn rinnalla.
Tietyt karheat materiaalit tuntuu sormissa ja koko kropassa epämielyttäviltä. Oloa vois "normaalille" ihmiselle selittää, se on kuin poolokaulus, jota ei saa pois.
Tietyt ruuat tuntuu suussa epäimelyttäviltä, kuten esim tomaatti, mandariinit ja viinirypäleet. Vaikka näistä tykkään mehuna niin "alkuperäisenä" ne ei oikein tunnu hyvältä. Saattaa tulla jopa huono olo ja alkaa oksettaa. Olen silti tullut toimeen aistiyliherkkyyksieni kanssa. Kaveritkin kommentoi mäkkärissä käydessä että "onpas sulla erikoinen tapa syödä hampurilainen, siivuttain" :D