On monenlaista tapaa tutkituttaa adhd. Julkisella, yksityisellä, osastolla (joka erikoistunut nepsy- juttuihin). Minulla alettiin tutkimaan adhdta 2011 julkisella puolella avohoidossa. Siitä ei tullut mitään. Sain onneks lähetteen 2012 psykiatriakeskuskeen osastojaksolle (tutkimusjakso). Homma meni näin. Minut sisäänkirjattiin ja otettiin lähtötiedot ja kyseltiin omasta mielestä mikä on ongelma. Siitä sitten laadittiin tavoitesuunitelma.
ensimmäinen kuukaus kävin neuropsykologilla 2x/vko ja psykologilla 2x/vko ja toimintaterapeutilla 3x/vko. Siihen vielä lääkärin haastattelut ja hoitajien keskustelut.
Jakso oli rankka mutta sen arvoinen. Minulle tehtiin todella laajat tutkimukset. Porukoita haastateltiin ja kyseltiin paljon asioita lapsuudesta (minulla ku ei ole missään neuvolatietoja, tai jos on niin ne on kadonneet kummasti). Koulussa (lukio) teki muutama opettaja arvio minun keskittymisestä ja toiminnanohjauksesta. Ne oli vain tukena adhd diagnoosiin.
Lopulta tukimukset saatiin tehtyä ja minulle alettii hakemaan tuettua asumista. Sain lääkityksen, diagnoosin ja se oli lähinnä siinä.
En olisi ikinä saanut diagnoosia avopuolelta vaikeaoireisuuden takia. Minun adhd oli sellaista että mun kans oli hankala olla yhteistyössä vaikka kuina yritin skarpata itteäni kuuntelemaan loppuun asti haastatteluja.
Tutkimusjakso oli rankka muta sen arvoinen. Jos on mahdollista päästä osastojaksolle tutkiuttamaan adhd niin tämä psykiatriakeskus oli avain asemassa. Ei mennyt kuin 1-2kk ja diagnoosi kourassa ja jatkohoitoa suunnittelemaan. Siis jopa nopeammin kuin yksityisellä.
Tutkimukseen kuului keskittymisen arviointi, hyperaktiivisuus oireet (joo olen hyper adhd), impulsiivisuutta tutkittiin ja tehtiin neuropsykologiset testit painuttuen adhdn oireisiin.
Mukaan tarras kans monta muutakin diagnoosia mutta adhd ja psykoosi (diagnoosi 2013) on mun ykkösdiagnoosit. Hoito keskittyy lähinnä näiden kahden välille.
