Minusta on ristiriitaista että kipupotilaille leimataan otsaan "masennus" ja aletaan tyrkkäämään näitä SSRI-"ihmelääkkeitä". Tosiasia on se että jos on kovat kivut niin toki mieli vähän synkkenee, ehkäpä jopa masentuu. Mutta tämä "masennus" onkin jotain ihan muuta kuin "tavanomainen" masennus. Se "masennus" johtuu suoraan kivusta, ja minusta pitäisi hoitaa kipu ensisijaisesti, jolloin myös kipumasennus parantuu.
Suomessa kivunhoito on lapsenkengissä. Ei meinaa päästä kipupolille ollenkaan, vaan tyrkätään SSRI lääkkeitä ja silläsipuli. Ja sitten pistetää papereihin merkintä (jos kipulääkettä hakemaan tullut) että "lääkeriippuvainen ja lääkehakuinen". Mikä on musta ihan törkeetä.
SSRI lääkitystä saisi tarjota minusta vain psykiatrit ja vain vakavin perustein.
Toinen lääkeryhmä on psykoosilääkkeet. On tullut joku trendi yleislääkäreitten keskuudessa määrätä pieniä annoksia ketipinoria unta parantamaan. Pitkäaikaisessa käytössä (jos ei ole psykoosia) voivat vaikuttaa erittäin voimakkaasti aivoihin. Lääkärit silti vakuuttelee että lääke on turvallinen koska se ei aiheuta riippuvuutta.
Eli yhteenvetona, psyykelääkkeet vain vakavien mielenterveyshäiriöitten hoitoon (psykoosi/kakssuuntanen).
Psyykelääkkeet on loukkaus kipupotilasta kohtaan, ja sillä sipuli.
